Avoin kirje Kari Rajamäelle (Iisalmen Sanomat 17.2.2007)
Pienten kuntien alasajo alkanut (Kiuruvesi lehti 24.1.2007)
Poliittinen painostus turhaako? (Iisalmen Sanomat)
Maataloustuet... kohdentuvatko oikein? (Iisalmen Sanomat)
Poliisipalvelut turvattava tulevaisuudessakin (Iisalmen Sanomat)
Vellova Paras-hanke (Kiuruvesi lehti 29.11.2006)
Kunnan leipä on kapea ja nykyisin myös epävarma (Kiuruvesi lehti, viikonhaastattelu 18.10.2006)
Toteutuvatko lupaukset (Kiuruvesi lehti 13.10.2004)
Patsashankkeesta (Kiuruvesi lehti 17.4.2002)
Tarja toiselle kaudelle (Iisalmen sanomat 24.1.2006)
Tarja toiselle kaudelle (Kiuruvesi lehti 4.1.2006
Vaali-iltana jännitti! (Kiuruvesi lehti 27.10.2004)
03 Vuosikertomuksesta ja vähän 04:kin (Kiuruvesi lehti 21.7.2004)
Koulut taktikoinnin kohteena (Kiuruvesi lehti 3.12.2003)
Toteutuvatko lupaukset? (Kiuruvesi lehti 13.10.2004)
Tervehdyspuhe vappuna 2004 (Kiuruvesi lehti 5.5.2004)
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 5.5.2004
Ote jutusta: Matti Semi työväen vappujuhlassa: Nuorten työllistäminen osaksi aluepolitiikkaa!Rauno Pikkarainen sanoi tervehdyspuheessaan pahoin pelkäävänsä, että Kiuruvedellä meneillään olevan uusinvestointibuumin seurauksena unohtuvat peruskorjauskohteet, sillä samoille vuosille on mahdotonta ottaa uusia kohteita rahoituksen puutteen takia.
Siirtyvätkö terveyskeskuksen ja Virranrannan peruskorjaukset hamaan tulevaisuuteen? Näissä kohteissa on todettu kosteusvaurioita ja hometta, Pikkarainen sanoi. Hänen mukaansa päättäjien tulisi käydä arvokeskustelu: alistammeko terveysriskille hoidossa olevat vanhukset ja hoitajat. Pikkarainen ruoti myös kaavoitusta, jossa hänen mukaansa vallitsee villin lännen meininki.
Ensin hyväksytään yksimielisesti periaatteet ja perusteet, joilla rantayleiskaava laaditaan, mutta kun huomataan, ettei tietylle henkilölle tulekaan rakennusoikeutta, kaava kumotaan hyväksymisvaiheessa ja käsketään tehdä uusi suuremmalla mitoitusluvulla. Onko tämä oikein jo kaavoitettujen järvien rantatonttien omistajia kohtaan? Pikkarainen muistutti, että jo kaavoitetuilla rannoilla mitoitusluku on 4. Koivujärvellä se nostettiin 6:een.
Vaarana on, että tulevien järvien osalta rakentamistiheyttä nostetaan esimerkiksi muunnetun rantakilometrin kerrointa korottamalla, jolloin todellinen mitoitusluku voi nousta jopa 9:ään. Tällaista kaavaa eivät ympäristöviranomaiset tule hyväksymään, ja kaavoitus on aloitettava alusta. Ja kaikki tämä veronmaksajien rahoilla. Pikkaraisen mukaan joissakin kunnissa kaavoituksen maksavat hyödyn saajat. Pitäisikö Kiuruvedelläkin siirtyä tähän käytäntöön, jolloin tulisi vastuuta päätöksentekoon? Yhden järven kaavoitus maksaa kymmeniä tuhansia, jopa sata tuhatta euroa.
Pikkarainen totesi myös, että Kiuruvedellä on tehty elinkeinoelämään suuria satsauksia, mutta pienyrittäjät on unohdettu, jopa vaikeutettu heidän toimintaansa esimerkiksi uhkaamalla viedä toimitilat.
Pikkaraisen mukaan kaupungin tulisi kiinnittää huomiota työterveyspalvelujen laajentamiseen, sillä yhdistysten kautta tukityöllistetyt ovat näiden palvelujen ulkopuolella.
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 13.10.2004Porvaripuolueet ovat ottaneet vaaliteemakseen määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisen. Olen samaa mieltä: keinottelu määräaikaisuuksilla tulee lopettaa. Kiuruveden kaupunki harrastaa tätä keinottelua varsinkin perusturvalautakunnan vastuualueella.
Toivottavasti vaalien jälkeen määräaikaiset työntekijät vakinaistetaan. Tuleehan meillä todennäköisesti olemaan porvarienemmistöinen valtuusto ja onhan perusturvajohtajakin porvaritaustainen (tapahtuihan valinta laajalla konsensuksella yli puoluerajojen). Vakinaistaminen kannattaa, sillä ei tule yhtään kalliimmaksi kuin pätkätöiden jaksottaminen. Lisäksi saadaan motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, joilla ei ole huolta seuraavan pätkäjakson alkamisesta. Voi varmalta pohjalta suunnitella tulevaisuutta (perheen perustamista, asunnon hankkimista ym.) Vakinaistamisissa pitää kuitenkin myös muistaa, ettei syyllistytä ikärasismiin.
Vaalimainoksissa ja puheissa luvataan kehittää sitä ja tätä, sekä lisäresursseja tuonne. Pelkäänpä kuitenkin, kaupungin tämänhetkisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, että tulevaisuudessa keskustellaan ja päätetään siitä, mistä toiminnoista leikataan enemmän ja mistä vähän vähemmän. Sekä mitkä palvelut ovat tarpeellisia ja mitkä voidaan lopettaa.
Rauno Pikkarainen
kunnallisvaaliehdokas
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 3.12.2003Opetuspuolella eletään nyt ja tulevaisuudessakin vaikeita aikoja. Syntyvyys ikäluokkaa kohden laskee, mistä seuraa pienenevä valtion osuus, mikä taas vaikuttaa budjettiraamiin.
Tämä Kiuruveden valtuustokin on huomioinut päättäessään opetuslautakunnan raamista. Valtuusto oli lähes yksimielinen asiaa päätettäessä suunnittelukokouksessa. Samaisessa kokouksessa esille tuli tämän johtavan koulu/koulujen lakkauttamiseen.
Nyt, kun asiasta on tullut julkinen ja koulujen nimet on nostettu esiin, keskusta valtuustoryhmä on ruvennut politikoimaan asialla. Mielestäni tämä vaarantaa kylien tasapuolisen kohtelun ja koko kaupungin edun. Vai onko tarkoituskin ollut tehdä asiasta sekametelisoppa, kun valtuusto opasti lautakuntaa, ettei säästösuunnitelmaa saa leikata tuntikehyksestä? (Minunkaan mielestäni tuntikehystä ei saa leikata, koska se vaarantaa kaikkien kiuruvetisten oppilaiden opetuksen, vaan pitäisi pystyä sitä nostamaan, jotta mm. turvataan tukiopetus sitä tarvitseville. Näin taataan hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet kaikille oppilaille.)
Epäilys tarkoituksellisesta asian sotkemisesta on syntynyt lautakunnassa/valtuustossa yksittäisten edustajien ja tietyn poliittisen ryhmän äänestyskäyttäytymisen eroista suunnittelukokouksissa ja varsinaisissa kokouksissa.Tapahtunut tähän mennessä: - Lautakunta toteaa suunnittelukokouksessa, ettei asiaa jätetä pöydälle, koska on saatu tarpeelliset tiedot.
- Lautakunta tekee yksimielisen päätöksen varsinaisessa kokouksessa.
- Neljän päivän kuluttua enemmistö lautakunnasta vaatii asian uutta käsittelyä, koska on saanut ”uutta tietoa”.
- Suunnittelukokouksessa yksimielinen päätös, jossa otettu huomioon ”uusi tieto”
- Varsinaisessa kokouksessa äänestyspäätös 4- 5, suunnittelukokouspäätös häviää.
- Suunnittelukokouksessa yksimielinen päätös aluekouluista.
- Varsinaisessa kokouksessa äänestyspäätös 5 - 5.
Hallituksen ja valtuuston osuus:
- Yksimielinen päätös suunnittelukokouksessa, opetustoimi supistuva hallinnonala, mikä johtaa koulujen lakkauttamiseen.
- Yksimielinen päätös suunnittelukokouksessa, mitä otetaan huomioon kouluja lakkautettaessa.
- Yksimielinen suunnittelukokouspäätös: nimetään 4 - 6 aluekoulua huomioiden alueiden tasapuolinen kohtelu.
- Hallitus päättää lakkauttaa kaksi koulua opetuslautakunnan suunnittelukokouksen mukaan, jossa otettu huomioon ”uusi tieto”.
Hallitus päättää lisätä kaksi aluekoulua (perusteluista en tiedä, muttei se ole ainakaan kylien tasapuolinen kohtelu).
- Valtuusto päättää jättää asian pöydälle ilman keskustelua Kepun äänillä 20 - 15.
Nyt pelkään pahoin, että kun seuraavassa kokouksessa käsitellään Aittojärven ja Korpijoen koulujen lakkauttamista, kepulaiset käyttävät perusteena kouluverkkoselvityksen puuttumista ja lykkäävät päätöksen vuoden 2004 syksylle, kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan.
Jos näin menetellään, mistä rahat? Jaetaanko se muille hallintokunnille: perusturva 40 000 euroa, tekninen lautakunta 4000 euroa? Vai pienennetäänkö näennäisesti siististi vuosikatetta? Tämäkin ratkaisu on sama kuin yllämainittu, supistus tapahtuu vain vuoden viiveellä. Silloin ongelmat ovat kasinkertaiset! Mitkä koulut nimetään lakkaaviksi ja millä toimenpiteillä katetaan aukko vuosikatteessa?
Toivonkin, että opetuslautakunnan budjettiesitys menee läpi muutoksitta ja aluekoulujen määrittämisen suorittaisi ulkopuolinen konsultti.
Konsultin palkkaaminen herättää varmasti keskustelua, mutta nykyiselläkin mallilla kokouspalkkoihin ja muihin kuluihin on huvennut yhden koulun lakkauttamisesta saatavat vuosisäästö.
Ulkopuolinen näkemys turvaisi alueiden tasapuolisen kohtelun, eikä siihen vaikuttaisi jäsenkirjan väri tai miltä kylältä on edustus lautakunnasta, hallituksessa ja valtuustossa.
Valtuutettujen toivoisi muistavan, mitä varten me olemme, turvaamassa kotikuntamme palveluiden säilymisen laadukkaina ja kilpailukykyisinä. Tämä voi vaatia raskaittenkin päätösten tekoa, mikä aiheuttaa painetta kuntalaisten taholta. Itse olen saanut kokea pienen siivun tästä paineesta viime aikoina.
Rauno Pikkarainen
opetuslautakunnan pj.
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 21.7.2004
03 vuosikertomuksesta ja vähänä 04:kin
Vaikka kaupunginhallituksen vastuualueella henkilöstöasioiden hoito on jämäköitynyt ja on ollut havaittavissa jonkinlaista linjakkuutta, niin 03 tapahtunut työvaativuuden arviointi on joissakin yksiköissä toteutettu ”musta tuntuu” -periaatteella eikä työn todellisten vaativuustekijöiden mukaan.
Tarkoituskin lienee ollut näin, sillä korotukset menivät vain työnjohtotasoon. Katsotaan syksyllä, jatkuuko sama linja 1.9. tulevissa korotuksissa.
Toinen asia, joka ihmetyttää, on aikalisä kuntatilitoimiston perustamisesta Lapinlahdelle. Asiastahan päätettiin luopua, koska yhteenvedot pitäisi tehdä vielä kunnassa ja olisi resurssien tuhlausta niiden teettäminen tulosyksiköissä. Kuka tekisi korjaukset jälkikäteen ja maksaisi? Järjetöntä tällainen keskittäminen olisi! Toimintoja pitää kyllä sulauttaa, mutta niissä pitää toteutua hallinnon keventämistä.
Kertomusvuoden aikana oli kaupungin 130-vuotisjuhlat. Järjestettiin mm. valtuuston juhlakokous, jossa ei ollut yhtään päätettävää asiaa. Eiköhän tulevaisuudessa hupikokousten järjestäminen lopeteta ja pitäydytä asialinjalla!
Elinkeinojen kehittäminen: Ovatkohan hankkeet rönsyilleet sattumanvaraisesti?
Vanhan meijerin purkamiskustannukset olisivat olleet puoli miljoonaa. Kaupunki osti miljoonalla, vaikka tutkimukset osoittivat, ettei siellä voi harjoittaa elintarvikelain alaista toimintaa. Perusteltiin sillä, että valtio maksaa puolet osto-, korjaus- ja muutostöistä. Eikö uudisrakentamisesta?
Visiona on Luomu-Suomen Pääkaupunki. Hallitus kuitenkin leikkasi ruokapuolelta ateriarahoja, joita ei ole korotettu vastaamaan hintojen nousua vuoden 2000 jälkeen, ja koulutusmäärärahoja. Tästä syystä luomu- ja lähiruokakokeilusta on jäljellä luomupiimä. Tämähän on tärkeää, sillä Ingmannillahan ei ole kyseistä tuotetta, joten kaikki maitotuotteet ostetaan Valiolta.
Perusturvan osalta ottaisin esille palveluasumisen laajentamisen. Näin pitänee toimia, mutta suunnitelmat on tehtävä kunnan omistamiin kohteisiin, ei yhdistyksien omistamissa kohteissa, koska se haiskahtaa rahastukselta. Korotettiinhan PALI-liikennemaksuja 50%, mikä tekee 20 euroa kuukaudessa keskivertokäyttäjälle eli saman kuin yhden prosentin veroäyrin korotus.
Opetuspuolelta ottaisin esiin valtuuston päättämättömyyden. Talousarvio tehdään kahden koulun lakkautuksen pohjalta, muttei lakkauteta kuin yksi. Tämän johdosta joudutaan syksyllä anomaan lisätalousarviota, samaan aikaan säästölistojen hyväksymisen kanssa. Kuinkahan käy?
Syksyllä joudutaan myös päättämään, lisätäänkö opetustoimen osuutta kunnan menoista, vähenevästä kokonaisoppilasmäärästä huolimatta. Jos ei, tarkoittaa se taas kahden koulun lakkauttamista. Tarkemmin sanottuna valtuusto on päättänyt, että 05 syksyyn mennessä selvitetään pohjoispitäjän lakkaava koulu. Toinen koulu on todennäköisesti alueiden oppilasennusteiden näkökulmasta Rytkyntieltä Rapakkojoen/Rytkyn koulu tai Kalliokyläntieltä Niemiskylän/Kalliokylän koulu. Tai voihan valtuusto ottaa jonkin muunkin kriteerin kuin tänä vuonna. Tämä olisi kuitenkin ongelmien siirtämistä seuraavalle vuodelle.
Lopuksi vastaisin kaupunginhallituksen puheenjohtajan keväiseen haastatteluun, koska valtuustossa on vaikea saada puheenvuoroa. Jouko sanoo, että on populismia esittää säästöjä hallinnosta. Kuitenkin, kun tehtiin konsulttiselvitys kunnan toiminnoista, se kohdennettiin vain työntekijätasoon katsomatta hallintokuntien rajoja. Ja ulottaa sen jälkeen alemmille tasoille uuden organisaatio kaavion kautta.
Edellinen valtuusto korotti kokous palkkiota kohtuulliselle tasolle. Näin onkin, jos kaupungin asukasmäärä olisi 20 000, tämä käy ilmi päätöksen liitetiedoista. Todellinen syy lienee ollut puolueiden heikko taloudellinen tila, korjaus olisi voitu tehdä puolue veroa korottamalla eikä kuntalaisten kassasta.
Jutussa mainittiin myös, ollaanko me poliitikot johdateltavissa? En tiedä, kumpi on huolestuttavampaa, tietoisesti vai tiedostamatta nostaa kaupungin velkamäärää esim: kehittämisosakeyhtiössä 90-luvun puolivälin 2 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon. Konsernin velkamäärähän on yli 30 miljoonaa euroa eli 3500 euroa asukasta kohti. On siinä maksamista muuttotappiokunnalle!
Rauno Pikkarainen
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 27.10.04Vasemmistoliiton valtuutettu Rauno Pikkarainen oli Kiuruveden kunnallisvaalien ylivoimainen ääniharava – yhteensä 220 ääntä.
– Olo on vielä vähän hämmentävä, Pikkarainen sanoo menestyksestään.
Mies myöntää, että vaali-iltana jännitti. Hän seurasi tuloksia Teksti-TV:stä.
– Vartin yli kahdeksan helpotti jo vähäsen. Ennakkoäänet näyttivät vahvasti, että olisin menossa läpi.
Vaalien alla Pikkaraisen mukaan oli ”kahen vaiheilla”, kumpaan suuntaan rupeaa menemään.
– Takana oli raskas nelivuotiskausi opetuslautakunnan puheenjohtajana. Kipeitä päätöksiä joututtiin tekemään.
Koulujähinöiden aikaan viime talvena Pikkarainen sanoi, että jos hän vaaleissa läpi menee, hän ei opetuslautakunnan puheenjohtajaksi enää rupea. Kanta on edelleen sama:
– En.
Kun lopullinen äänimäärä varmistui, Pikkarainen ei ollut meinannut pysyä tuolissa.
Maanantaina riitti onnittelijoita. Tuli tekstiviestejä ja puhelinsoittoja.
Menestyksensä salaisuudeksi mies sanoo pitkäjänteisen, kolme viikkoa kestäneen vaalityön.
– Juttelin ihmisten kanssa ja sain hyviä vinkkejä kuntalaisilta.
Pikkaraisella on menossa toinen ja alkamassa ensi vuonna kolmas valtuustokausi.
Jatkosta Pikkarainen sanoo, ettei hän voi tyyliään muuttaa.
– Perusteluja ja selityksiä esityksille vaadin ja tulen varmaan melko kärkkäästikin tuomaan esille asioita, jotka eivät ole linjausten mukaisia.Tärkeitä asioita olisi Pikkaraisen mukaan paljonkin, mutta kustannuksiltaan melko neutraali olisi yhdistelmätuella vuodeksi palkattujen työllistäminen vielä puolivuotta, jolloin he pääsisivät ansiosidonnaiselle. Se satsaus tulisi kunnalle varmasti takaisin.
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 4.1.2006Suomen tasavallan presidentin tulee olla henkilö, joka on koko kansan johtaja sekä oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vartija, puoluekantaan katsomatta. Näissä tehtävissä Tarja Halonen on onnistunut erinomaisesti.
Muistetaanpa Suomen Pankin johtajannimitysfarssi. Niin sanotut isot pojat ajoivat omia ehdokkaitaan virkaan puoluemandaattipaikoille pätevyysvaatimukset täysin unohtaen. Kaikki ehdolla oleethan olivat poliittisen taustan omaavia, eduskuntatyöhön väsähtäneitä tai kannatuksensa menettäneitä henkilöitä. Isot puolueet riitelivät, kenen jäsenkirjalla pääsee mihinkin virkaan. Kun tuli nimityksien vahvistamisen aika, Tarjapa vihelsi pelin poikki. Tarja käytti presidenttinä valtaansa ja vähensi johtajien määrän viidestä kolmeen. Kolmanneksi johtajaksi hän nimitti sitoutumattoman, mutta pätevän henkilön.
Tarja Halosessa kunnioitusta herättää myös se, ettei hän uhraa politiikan alttarille yksityisyyttään. Viime presidentinvaalit hän kävi niin sanotusti susiparina ja vasta vaalien jälkeen aktivoitui.
Lopuksi toivomus: käydään kaikki äänestämässä ja valitaan Tarja toiselle kaudelle jo ensimmäisellä kierroksella.
Rauno Pikkarainen
Vasemmistoliitto
_____________________________________________________________________
Iisalmen Sanomat 24.1.2006
Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja lähitulevaisuudessa joudutaan ottamaan kantaa Natoon liittymisestä.
Jos Suomi liittyy Natoon, turvallisuusriskit kasvavat, koska Nato Yhdysvaltain johdolla toimii kriisi/sotataoimialueilla ja jopa aloittaa niin sanottuja ennaltaehkäiseviä sotia. Tästä johtuen Nato-maissa on kasvanut riski terrori-iskuihin.
Aiheuttaahan puolueellinen ja perusteeton toiminta aina vastareaktion, olkoonkin vastatoimet kuinka tuomittavia tahansa. Näistä syistä ulkopolitiikan ylimmän johdon tulee suhtautua Natoon liittymisessä erittäin varauksellisesti pohtien myös haittapuolia.
Tarja Halonen on toiminut presidenttinä Nato-kysymyksessä viisaasti ja kaukonököisesti, turvaten Suomen turvallisuus-, ulkopoliittiset ja kaupalliset edut.
Jatkossakin Suomen on viisasta toimia kansainvälisessä kriisinhallinassa YK:n valtuutuksella rauhanturvajoukoissa, joissa Suomi on saavuttanut mainetta ja kiitosta puolueettoman toiminnan ansiosta.
Turvataksemme Suomen edut ja turvallisuuden tulevaisuudessakin valitaan Tarja Halonen toiselle kaudelle. Käydään äänestämässä ja näytetään, että on aktiivista työtätekeviä ihmisiä muuallakin kuin suurissa kaupungeissa.
RAUNO PIKKARAINEN
KIURUVESI (VAS.)
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 17.4.2002Rivivaltuutettuna sain lukea edellisestä Kiuruvesilehdestä, että kaupunki on ostamassa "kultainen vasikka" -patsaan.
Asiaa tarkemmin selvitettyäni sain tietää kaupunginhallituksen tehneen jo esisopimuksen patsaan ostamisesta, valtuustoa kuulematta.Patsaan ostamisesta tehty esisopimus tuli minulle täytenä yllätyksenä. Viime syksynä asiasta liikkui huhuja valtuutettujen keskuudessa. Hallituksen jäseniltä kysellessäni sain tietää ptsaan maksavan puolesta miljoonasta miljoonaan markkaan, eikä patsasta ostettaisi, koska se tässä taloudellisessa tilanteessa maksaisi liikaa.
Nyt Herää kysymys: Voidaanko Kiuruveden kaupungin "ykköstiimille" myydä mitä vain, kun laitetaan tavaralle/idealle nelinkertainen hinta ja annetaan 50% alennus? Ja onko valtuusto niin talutusnuorassa, ettei asioita voi/saa kyseenalaistaa?Hankkeesta itsestään, jos valtuusto päättää patsaan hankkimisen tarpeellisuudesta imago- tai muista syistä (valtuustohan on käsittääkseni ylin päättävä elin, jota kaupunginhallituksen on toteltava), olisiko viisainta tilata patsas joltakin kiuruvetiseltä taiteilijalta - saataisiin kaksinkertainen hyöty? Taloudellinen tilanne huomioon ottaen kaupunki tuskin joutuisi maksamaan niin paljon, ja taiteilija saisi nimeään tunnetuksi.
Onko Kiuruvedellä taiteilijoita? Muistelen lukeneeni vuosi sitten kuvanveistäjästä, jolla oli näyttely Virranrannassa. Olisiko syytä kysyä esimerkiksi häneltä ideaa ja patsaan hintaa?!
Rauno Pikkarainen
Vasemmistoliiton valtuutettu
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 13.10.2004
Porvaripuolueet ovat ottaneet vaaliteemakseen määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisen. Olen samaa mieltä: keinottelu määräaikaisuuksilla tulee lopettaa. Kiuruveden kaupunki harrastaa tätä keinottelua varsinkin perusturvalautakunnan vastuualueella.
Toivottavasti vaalien jälkeen määräaikaiset työntekijät vakinaistetaan. Tuleehan meillä todennäköisesti olemaan porvarienemmistöinen valtuusto ja onhan perusturvajohtajakin porvaritaustainen (tapahtuihan valinta laajalla konsensuksella yli puoluerajojen). Vakinaistaminen kannattaa, sillä ei tule yhtään kalliimmaksi kuin pätkätöiden jaksottaminen. Lisäksi saadaan motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, joilla ei ole huolta seuraavan pätkäjakson alkamisesta. Voi varmalta pohjalta suunnitella tulevaisuutta (perheen perustamista, asunnon hankkimista ym.) Vakinaistamisissa pitää kuitenkin myös muistaa, ettei syyllistytä ikärasismiin.
Vaalimainoksissa ja puheissa luvataan kehittää sitä ja tätä, sekä lisäresursseja tuonne. Pelkäänpä kuitenkin, kaupungin tämänhetkisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, että tulevaisuudessa keskustellaan ja päätetään siitä, mistä toiminnoista leikataan enemmän ja mistä vähän vähemmän. Sekä mitkä palvelut ovat tarpeellisia ja mitkä voidaan lopettaa.
Rauno Pikkarainen
kunnallisvaaliehdokas
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 18.10.2006
Viikon haastattelu
JHL:n ehdokas, palomies Rauno Pikkarainen:
Kunnan leipä on kapea ja nykyisin myös epävarmaK: Palomies Rauno Pikkarainen on Vasemmistoliiton ehdokkaana JHL:n ensimmäisissä edustajistovaaleissa. Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin, joka valitaan postivaaleilla 25.10. - 15.11. Edustajistoon valitaan 120 edustajaa, sopimuslohkoittain. Lohkoja ovat kunta, valtio, yksityisala ja kirkko. Pikkarainen on ehdolla Keski-Suomen, Pohjois-Savon alueelta, missä ehdokkaita on kaikkiaan 196. Miksi lähdit ehdokkaaksi?
RP: JHL on suurin ammattiliitto Suomessa ja lienee suurimpia Kiuruvedelläkin. Tuposopimusta tehtäessä liitolla on painoarvoa. Se näköala kiinnostaa.
K: Olet ollut ammattijärjestössä pitkään?
RP: Parikymmentä vuotta. Ensin KTV:n osasto 232:n varapääluottamusmiehenä, nyt JHL:n osasto 540:n varapääluottamusmiehenä. Vastuualueenani on pienet kunnat ja jäsenasiat.
K: Olet ehdolla Keski-Suomen, Pohjois-Savon alueelta. Millaiset mahdollisuudet sinulla on mennä läpi?RP: Ammattiliitossakin näkyy, että suurempiin yksiköihin mennään. Entisen KTV:n aikaan vaalialueena oli Kuopion lääni. Nyt pienen kunnan ehdokkaalla ei ole niin hyviä mahdollisuuksia kuin kaupunkien ehdokkailla, ellei takana ole useamman yhdistyksen tukea. Kiuruveden JHL:ssä jäseniä on noin 700, 540:ssa toistasataa.
Toivoisin, että ihmiset äänestäisivät nyt aktiivisesti. Olisi tärkeää saada myös pienen kunnan ääni kuuluviin liittokohtaisia sopimuksia tehtäessä, varsinkin kun on siirrytty yhä enemmän paikalliseen sopimiseen. Isoissa kunnissa on päätoimiset luottamusmiehet, pienissä kunnissa, kuten Kiuruvedellä, luottamusmies on tavattavissa vain kerran viikossa.K: Paljonko sinun pitäisi saada ääniä mennäksesi läpi?
RP: Helena Haataja oli edustustossa ja sai 400 ääntä. Eli ainakin sen verran. Pitää tehdä vaalityötä puhelimitse. Soitella linkkihenkilöille. Mm. Varpaisjärvelle olen jo ollut yhteydessä ja olen saanut sieltä myönteistä palautetta.
K: Kuinka kauan olet ollut kunnan palveluksessa?
RP: 20 vuotta palomiehenä.
K: Paras-hanke eli kunta- ja palvelurakenneuudistus puhuttaa myös kunnan työntekijöitä. Millaisia tulevaisuuskuvia se sinussa herättää ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta?
RP: Uhkakuvia, jos pieniä kuntia yhdistetään suurempiin kokonaisuuksiin. Miten pienten kuntien palvelut turvataan? Pahoin pelkään, että jo siirrytään suurempiin yksiköihin, säästöpaineissa pienet kärsivät.Entä miten käy kuntien työntekijöiden palvelusuhteille, sillä eri kunnissa ehdot ovat erilaisia. Kuntien työntekijöiden palkat perustuvat työn vaativuuteen ja jokaisessa kunnassa on omat kriteerinsä vaativuudesta. Jos sopimukset on tehty paikallisiin tarpeisiin, häviävätkö ne? Myös eläke-etuuksiin yhdistämisillä saattaa olla vaikutusta.
K: Mitä mieltä olet ulkoistamisesta?
RP: Jos kuntien palveluja ulkoistetaan , otetaanko huomioon kaikki menot? Esimerkiksi Metsäkoulun siivous ulkoistettiin, eikä kilpailutuksessa otettu huomioon hallintomenoja.
K: Onko Halo-yhteistyö uhka kunnan työntekijöille?RP: Näen keskitetyt materiaalihankinnat vain myönteisenä, sillä kunnan työntekijöiden ei tarvitse enää varsinaisen työnsä ohessa hoitaa kilpailutusta. Jää aikaa olennaisen tekemiseen.
K: Pelastuslaitos on hyvä esimerkki keksittämisestä. Kiuruveden palolaitos on toiminut jo useamman vuoden Kuopion kaupungin alaisuudessa. Miten se on näkynyt käytännön työssä?
RP: Jos ne rahat, mitä Kiuruvesi nyt satsaa yhteisen pelastuslaitoksen kassaan, olisi ojennettu suoraan tänne meille, vehkeet ja toiminta olisi meillä huipussaan. Kiuruvedellä palokunnan lähtöajat ovat keskittämisen jälkeen heikentyneet johtuen uusista sopimuksista. Kun palolaitos oli kunnan omaa palvelua, lähtöaika oli 5 minuuttia, sillä oltiin asuntovarallaolossa. Nyt olemme vapaamuotoisessa varallaolossa ja lähtöajat ovat pidentyneet. Myös henkilöstöä vähennetty yhdellä palomiehellä. Ennen hälytyksiä oli noin 100 vuodessa, nyt 250.
Palkkaakin on alennettu 8,5 prosenttia. Tosin kokonaisuus huomioon ottaen suurimmalla osalla (noin 80%) palomiehistä palkka nousi. Me kiuruvetiset olimme kärsijöitä.K: Onko Kiuruveden kunnassa paljon pätkätyöläisiä?
RP: Julkinen sektori (valtio, kunnat) pitää yllä eniten pätkätyösuhteita. Arvioisin niitä olevan noin reilu 100, kun kaikkiaan kunnan työntekijöitä on noin 800.
Eniten pätkätöitä on terveydenhoitopuolella, jossa määräyskirjat voivat olla jopa kolmen viikon mittaisia. Kuitenkin sijaisuustarve on terveyskeskuksessa ilmeinen ja työsuhde voitaisiin kirjoittaa vuoden kestäväksi.K: Kiuruvedellä ei kuitenkaan ketään ole irtisanottu? Onko kunnan työntekijän asema turvattu?
RP: Asema on turvattomampi kuin 10 vuotta sitten, vaikka silloin kiersivät niin sanotut mustat listat. 1990-luvun lama heijastuu vielä kunnalliselämään. Ennen kunnan leipä oli kapea ja pitkä, nyt se on kapea ja epävarma. Näillä leveysasteilla kuitenkin jokainen työpaikka on lottovoitto. (js)
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 29.11.2006Nyt Kiuruvedellä vellova luottamuspulakeskustelu taitaa juontaa juurensa siitä, ettemme me luottamushenkilöt tiedetä, mihin kunta- ja palveluraknneuudistuksen puitelaki johtaa. En tiedä minäkään, mutta sen tiedän, että jos keskusteluun liitetään vuosien takaisia kaunoja tai poliitikkojen keskinäisiä eriäviä näkemyksiä jonkin vanhan asian käsittelystä tai vain näkyvyyden hakemiseen. Varmaa on – häviäjiä ovat kuntalaiset!
Joka tapauksessa toimeenpanosuunnitelma on esitettävä valtiolle kesäkuussa 2007. Aikaa on puoli vuotta.
Oma näkemykseni on kuntaministeri Hannes Mannisen esittelemästä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta: Laki tulee heikentämään pienten ja syrjäisten kuntien palveluja. Nyt meidän ja johtavien viranhaltijoiden tulee yhteistuumin miettiä, miten Kiuruveden palvelut turvataan parhaiten laista huolimatta. Vaihtoehdoista isäntäkuntamallin (kokemusta on aluepelastuslaitoksen myötä) kustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla, mutta karsiminen ja heikennykset kohdentuvat reuna-alueen kuntiin. Päätöksenteossa lautakunnassa on kaikkien kuntien edustus, mutta hallitus ja valtuusto (joissa tehdään lopulliset päätökset) ovat isäntäkunnan toimielimiä.
Kuntayhtymämallissa palvelut todennäköisesti säilyvät, mutta karkaavatko kustannukset käsistä, kuten tällä hetkellä ja muodostuuko uusia hallinnon raja-aitoja? Terveydenhuollon puolella pitää olla 20 000 asukkaan väestöpohja, jolloin mielestäni Kiuruvedellä pitää etsiä ratkaisu, jolla turvataan mm. terveyskeskuksen säilyminen päivystyksineen ja laboratorioineen sekä vanhustenhuolto vähintään nykyisellään (ei ole oikein, jos vanhus joutuu toisen paikkakunnan hoitolaitokseen), koska iäkkäiden ja apua tarvitsevien määrä kasvaa.
Toisen asteen koulutuksessa pitää olla 50 000 asukkaan väestöpohja. Tämä toteutuu jo nykyisellään Ylä-Savon ammattiopiston kautta, mutta meidän pitää varmistaa Kiuruveden lukion säilyminen tulevaisuudessakin.
Lopuksi haluan todella, että meidän luottamushenkilöiden pitää näinä vaikeina aikoina unohtaa keskinäiset jännitteet ja keskittyä olennaiseen eli kiuruvetisten parhaaksi toimimiseen. Tästähän on jo hyvä alku, kun päätettiin, että Kiuruvesi on itsenäinen, yhteistyökykyinen ja -haluinen kunta. Lisäksi pitää etsiä parhaat mahdolliset kumppanit ja toimintamallit, jotta toimeenpanosuunnitelma saadaan valmiiksi.
Rauno Pikkarainen
Vasemmistoliitto
_____________________________________________________________________
Iisalmen Sanomat
Poliittinen painostus turhaako?
Minua ihmetyttää valtion enemmistö omisteisen energia yhtiö Fortumin ilmoitus 10 - 15% sähkön hintojen korottamisesta. Onneksi poliittinen painostus johti hinnan korotuksien perumiseen, vaikka Fortum on ilmoittanut, ettei syy korotuksien perumiseen ollut painostuksessa vaan uusissa sähköpörssin hinnan muutoksissa. Uskoo ken tahtoo?
Todellista poliittista painostusta olisi pitänyt käyttää aikaisemminkin Fortumia kohtaan tai oikeammin omistaja ohjausta, onhan enemmistö omistajana valtio eli me kansalaiset. Jakoikohan Fortum ylimmälle johdolle kaksikin kertaa runsaat optio ohjelmat. Osakekurssien nousu ei ole ylivertaisen viisaan ja taitavan johdon ansiota vaan vesivarojen vähyyden Norjassa ja öljyn hinnan nousun maailman markkinoilla (josta me kuluttajat joudumme maksu miehiksi muutenkin mm: kohonneina polttoaineen hintoina). Kurssinousu poiki joka tapauksessa muhkeiden optioiden laukeamisen johtajien kukkaroon.
Tällöin jo olisi pitänyt käyttää todellista poliittista painostusta, eikä näennäisesti hyssytellä ja tutkia onko valtion mahdollista puuttua pörssiyhtiön päätöksiin. Pörssiyhtiöissäkin ajatellaan omistajien etua, valtio omistaa Forttumista yli 50% ja voi päättää yhtiökokouksessa omistajien (meidän kansalaisten) moraali käsityksien mukaisista linjauksista.
Yhteen vetona voisin todeta: Kansalaisten mielipide saa aikaan poliittista painetta… ainakin näin vaalien alla!
Rauno Pikkarainen
Vasemmistoliitto
_____________________________________________________________________
Iisalmen Sanomat
Maataloustuet… kohdentuvatko oikein?
Aina kun olen ottanut kantaa maatalous poliittisiin kysymyksiin, minua on syytetty maatalous vastaisuudesta. Mielestäni syyttä!
Ensinnäkin haluan muistuttaa, EU:n maataloustuki on ainut merkittävä rahavirta jolla saadaan maksuosuuksia takaisin Suomen kansantalouteen ja turvattua elintarvike omavaraisuus poikkeus oloissa. Tukien jakojärjestelmä on kuitenkin vääristynyt, eikös tarkoituksena ole kotimaisten elintarvikkeiden kuluttajahintojen kohtuullinen taso?
Nyt julkistetut maataloustuet osoittavat toisin. Mitenkä energia kasvien viljely alentaa elintarvikkeiden hintoja? Toiseksi onko tosiaan pakko tukea sivutoimiviljelijöitä kuten suuryrityksien- ja pankin johtajien harrastelu viljelyä? Eikö tuki olisi tarpeellisempaa niille jotka enimmän osan tai kokonaan hankkivat elantonsa maa ja metsätaloudesta.
Arvostelen myös MTK:oon linjaa, joka ei aja maito- ja lihatilojen etua pohjois-savossa. MTK:n linjana on pohjoisten tukien (artikla 142 C pysyväistuki) siirto eteläsuomen viljatiloille, koska artikla 141 A ja B määräaikaiset tuet loppuvat tulevaisuudessa. Jos tämä toteutuu, pohjoisten alueitten maito, liha ja vilja tilat ovat vaikeuksissa sillä saman tukipotin jakoon osallistuu etelän viljelijät jolloin tilakohtainen tuki pienenee.
Sinänsä en ihmettele MTK:n linjaa, koostuuhan päättävät elimet etelän viljatilallisista joilla on talvisin aikaa pohtia ja hioa MTK:n tavoitteet ja linjaukset.
Rauno Pikkarainen
Vasemmistoliitto
_____________________________________________________________________
Kiuruvesi lehti 22.11.2006
Poliisipalelut turvattava tulevaisuudessakin
Ministeri Rajamäki vieraili Kiuruvedellä poliisi- ja lupapalveluiden keskittämissuunnitelmien vuoksi. Ministeri kertoi, ettei muutoksia tule, joka on erittäin hyvä päätös.
Esitin muutamia kysymyksiä, joihin en mielestäni saanut kattavia vastauksia. Kysyn, onko Itä-Suomen poliisin henkilöstörahoja leikattu muun Suomen hyväksi. Varsinkin kun ei tarvitse mennä kuin naapurikuntaan Pohjanmaalle, jossa pienemmässä kunnassa on kymmenen poliisin virkaa.
Kysyin, onko lupapalvelut turvattu, kun kuntiin annetun tiedon mukaan eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta henkilöstöä.
Vastaukseksi sain määrärahojen osalta - rahoituksessa on viiden vuoden siirymäaika, joka huomioi väestön vähenemisen vaikutukset.
Lupapalveluiden osalta pilottihankkeena alkava kiertävä lupapalveluauto ei aiheuta toimipisteiden vähenemistä kokeilurahoituksen loputtuakaan.
Prosessista jää paha maku suuhun ja mustapekka näyttää jäävän käteen. Mielestäni tämä on väärä tuomio, sillä poliisipäällikkö on pitänyt reuna-alueiden kuntien puolia tästä osoituksena. Mm. keväällä tehty esitys, jossa poliisipalvelut olisivat säilyneet kohtuullisella tasolla.
Liekö syksyllä tullut säästöpaineita ylemmältä taholta? Nyt kuitenkin lupaus on tullut ylimmältä tasolta, joten toivon tulevaisuudessakin poliisipalveluiden säilyvän vaikka siirtymäajan jälkeen Itä-Suomen henkilöstömäärärahat supistuvat sekä lupapalvelupisteiden säilyvän senkin jälkeen, kun lupapalveluauton erillisrahoitus loppuu.
Rauno Pikkarainen
Vasemmistoliitto
_____________________________________________________________________Kiuruvesi lehti 24.1.2007
Pienten kuntien alasajo alkanut
Varsinais-Suomesta alkanut komennusmiesten päivärahaverotuskäytännön heikennys huonontaa työssäkäyntimahdollisuuksia myös Pohjois-Savossa. Nykyään ei pystytä käymään työssä Etelä-Suomessa saman työnantajan palveluksessa yli kahta vuotta muuten kuin muuttamalla perheen kanssa etelään tai lopettamaan työt.
Maan hallitus on kyllä huomioinut asian myöntämällä muuttoavustusta, joka autioittaa maaseutukuntia. Ei etelään muuta vain työntekijä vaan koko perhe, jolloin etelässä joudutaan rakentamaan uusia päiväkoteja ja kouluja. Kuitenkin Pohjois-Savossakin kärsitään oppilaspulasta. Jos taas perheellä on omistusasunto, jossa on lainaa maksamatta ja puolisolla työpaikka, täällä on ainut mahdollisuus jäädä työttömäksi.
Onko tämä järkevää politiikkaa, varsinkin kun puhutaan tulevasta työvoimapulasta Suomessa? Olisiko järkevämpää tukea niiden henkilöiden työssäkäyntimahdollisuuksia, jotka vain viitsivät ja ennen kaikkea jaksavat käydä keikkatöissä etelässä. Ei se ole herkkua asua viikot väliaikaismajoituksessa ja ajaa työpäivän päätteeksi 500 kilometriä viikonlopuksi kotiin.
Kuntatalouden palvelurakenneuudistus tulee myös huonontamaan pienten kuntien palveluntarjontaa. Isommissa yksiköissä toteutettu palvelu synnyttää paineita hallinnon kasvattamiseen (esimerkiksi aluepelastuslaitokset). Kun sitten taloudelliset paineet kasvavat, on helpointa ainakin keskuskaupungin näkökulmasta vähentää, leikata ja jopa lopettaa palveluiden tarjoamista etäisimmistä ja pienimmistä toimipisteistä tehokkuuden nimissä.
Nyt on kuitenkin suurissa puolueissa yksimielisyys ja tahto toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistus pienten kuntien asukkaiden kustannuksella. Seuraava eduskunta toteuttaa uudistuksen oli hallituspohja mikä tahansa. Tosiasiat huomioon ottaen nyt pitää keskittyä turvaamaan ja jopa parantamaan kuntien taloudellista asemaa.
Pohjois-Savossakin suuret kaupungit ovat taloudellisissa vaikeuksissa valtionosuuksien leikkauksien takia (ei ole toteutettu täysimääräisiä indeksitarkistuksia ottaen huomioon yleisen kustannustason nousun) ja valtion kunnilla maksattamien veronalennuksien takia. Uudistuksen hyväksymisen ja toteutuksen rinnalla pitää hyväksyä lisärahoitusta kunnille, jotta pientenkin kuntien asukkaat saavat kohtuulliset palvelut kunnassaan lähipalveluna eikä seuraavassa isommassa kaupungissa. Jos veronkevennyksiä jatketaan, onko oikein, ettei ne kohdennu kaikille? Ulkopuolelle jäävät kotiäidit, työttömät ja eläkeläiset. Olisiko tavoite asetettava, että kevennykset olisivat euromääräisiä kaikille ja kustannuksista vastaisi valtio. Tällöin panostus tulisi lapsiperheisiin ja eläkeläisetkin olisivat kevennyksen piirissä, joka olisi huomattavasti suurempi kuin eläkkeiden tasokorotus.
Kiuruveden asioihin ottaisin sen verran kantaa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Olisiko tarveharkintainen kouluikäisten lasten ilta- ja viikonloppuhoito syytä ottaa käyttöön, sillä lisääntynyt palvelualojen työpaikkojen työaika painottuu nimenomaan iltoihin ja viikonloppuihin. Tähän kun lisätään kasvanut yksinhuoltajien määrä, niin yksinhuoltajien työssäkäynti on vaikeutunut huomattavasti. Onhan kunnankin kokonaistaloudellisuudenkin kannalta parempi, että mahdollisimman monella kiuruvetisellä on työpaikka.
Kun tekninen lautakunta käsittelee auditorion urakkatarjouksia, on syytä ottaa vakavasti kansalaisaloitteesta valtuuston sitova päätös, ettei kustannusarvio saa ylittyä. Tarjouksessa tulee olla varattuna riittävä osuus yllättäville muutostöille, esimerkiksi 15 prosenttia, koska vanhaa korjattaessa tulee aina yllätyksiä ja onko edes selvitetty, kuinka paljon asbestin purkutöitä rakennuksessa on?
Jos urakkatarjous ei pysy kustannusarviossa, koko hanke tulee arvioida uudestaan, sillä auditorion ylläpitäminen ei ole kunnan peruspalveluita. Mielestäni paljon tärkeämpää on pitää kunnossa ja peruskorjata nykyisiä kaupungin omistamia kiinteistöjä, kuten Virranranta, ja pitää Kiuruveden tiestö ajokunnossa. Edellä mainittujen kohteiden kunnostus on mm. siirtynyt hamaan tulevaisuuteen, koska investointipuoli on täynnä, eikä kaupunki voi enää mahdottomasti velkaantua.
Rauno Pikkarainen
_____________________________________________________________________Iisalmen sanomat 17.2.2007
Alkutalvesta Kiuruvedellä poliisin toimintojen keskittämistä vastustaville mielenosoittajille Kari Rajamäki lupasi, että Ylä-Savossa olevia poliisin toimintoja ei keskitetä Iisalmeen. Asiasta on sovittu Itä-Suomen poliisi johdon kanssa, koska valmisteilla olevan lain uudistuksen tarkoitus ei ole keskittäminen. Syy nousseesta kohusta on poliisipäällikön omien visioiden. Näin uutisoi Iisalmen sanomat 12.1.2006.
Lupauksista huolimatta jo joulukuussa poliisien neuvottelukunnassa esitettiin täysin sama esitys kuin ennen Rajamäen käyntiä ollut esitys. Eli Ylä-Savon kihlakunnan alueen kaikki työskentelevät järjestys- ja rikospoliisit sekä lupahallinnon työntekijät keskitetään Iisalmeen.
Ainoa lisäys esitykseen on pilottihankkeena väliaikaisrahoituksella alkava lupapalveluauton käyttöönotto ja että kuntien tarvitsee antaa lausunto vasta keväällä eduskuntavaalien jälkeen.
22.12.2006 on annettu hallituksen esitys poliisien hallinnosta annetun lain muuttamisesta, jossa muun muassa todetaan: Poliisilaitoksien muodostamisen yhteydessä poliisilaitosten henkilöstö siirtyy ja virat siirretään perustettavaan kihlakunnan poliisilaitokseen. Lisäksi laissa sanotaan: Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.
Lain hyväksymisäänestyksessä Rajamäki äänesti lain hyväksymisen puolesta, vaikka se tarkoittaa pienten kuntien poliisipalveluiden loppumista lähipalveluna niin Ylä-Savossa kuin muuallakin.
Olisiko ollut rehellisempää puolustaa valmistelemaansa esitystä ja kertoa ne mahdolliset joskin epätodennäköiset uudistuksen hyvät puolet jotka laissa on, eikä sysätä seurauksien syytä toteuttavan virkamiehen harteille.
Rauno Pikkarainen
kansanedustajaehdokas (vas.)
Kiuruvesi
_____________________________________________________________________
19.2.2007
sähköposti: rauno.pikkarainen(at)kiuruvetinen.com